Koh Lipe

Noniin, taallakin sataa. Ollaan ilmeisesti joitain sademagneetteja. No ei, taa on eka huono paiva neljan hyvan paivan jalkeen :). Muutettiin tana aamuna meijan ekasta majapaikasta lahelle "keskustaa", koska taalta lahtee paatit mantereelle ja ollaan huomenna siirtymassa sinne. Taa saari on ollu tosi hieno ja kiva, mut mulla alko eilen kylla toi rantameno ottaan paahan ja kovasti.Taalla ei oo muuta tekemista kun maata rannalla, uida, snorklata ja sukeltaa. Kolmea ekaa on tullu harrastettua (snorkalusta tosin vahemman, kun maski hajos) viime paivat ja nyt tuntuu silta, et vois teha vahan muutakin. Eilen meilla oli sit kauhee miettiminen, et mihin ihmeeseen me mennaan seuraavaks. Luettiin matkaopasta lapi ja mikaan paikka ei tuntunu sopivalta. Naa meijan saarikohteet on ollu tosi samanlaisia, joten jotenki sita kaipais jotain erilaista! Ois kiva menna vaikka Bangkokiin,mut siella on melkeen joku hatatila paallansa,et se ei ehka oo just nyt ihan ajankohtanen paikka. Paadyttiin sitten Railey:hyn,joka on jalleen saari ja kuulemma pirun hieno semmonen! Eli huomenna mennaan eka taalta mantereelle (oisko paikan nimi ollu joku Pak Bara) ja sielta siirrytaan Krabin kaupunkiin minibussilla. Sielta mennaan veneella sitten Raileyhin joko samana paivana tai sit seuraavana aamuna. Toivottavasti siella ei tarvii enaa sit pakoilla kaatosadetta ravintolaan. Tosin just asken puhuttiin, et ei taa saa oo mitenkaan huono ollu! Kiva vaan,et valista vahan ripottelee, niin ei oo koko ajan ihan jarjettoman kuuma! Ollaan muuten taitavasti aina matkattu just niille alueille,joissa vuoden sateisin kuukaus on taa marraskuu :). Esim. talla lansirannikolla sadekausi on n. elokuusta lokakuuhun ja marraskuussa alkaa sesonki, PAITSI etelaisimmissa osissa, jossa alkusyksy on kuivaa ja marraskuussa tulee vetta oikeen kunnolla. Ja siis mehan ollaam just ihan tassa Malesian rajan kupeessa,hehee.

Tarkotus oli tosiaan menna reippaasti ennen kotimatkaa Bangkokiin, koska viimeks oltiin siella niin vahan aikaa ja se vaikutti kivalta paikalta. Ja sielta ois saanu ostettua tosi kivoja tuliaisia..Ja meijan piti kayda siella kattoon uusin Bond! No, toivottavasti tilanne rauhottuu seuravien reilun kymmenen paivan aikana. Yritetaan muuten vaihtaa meijan lento vaikka Phuketista Helsinkiin,mut saa naha miten se taas onnistuu, kun sillon Perussakin asia oli vahan vaikee. Moni turisti on kuulemma menny Malesiaan Kuala Lumpuriin ja ottanu sielta lennon kotiin. Noin isoo muutosta ne ei varmaan ikina pysty tekeen (ainakaan ilman hirveita rahasummia) meidan kohalla. Muuten taalla ei kylla huomaa mitenkaan koko hassakkaa ja eika se muakaan huoleta. Kylla asiast aina jarkkaantyy ja eipahan se pahitteeks oo, jos taa loma vahan pitenee ;).

Nyt oon taas sen verran raivostuttavalla koneella (nappis ei tottele!), etta jatan tan tarinan tahan.

Sanna, Koh Lipe

Koh Lipe

Terveisia Koh Tarutao Marine National Parkista Koh Lipe-saarelta! Tultiin tanne turkoosin veden ja valkoisen hiekan keskelle vahan extempore paatoksella. Lahdettiin pari paivaa sitten aamulla paatilla Koh Samuilta Suratthaniin, joka siis sijaitsee mantereella. Sielta paineltiin minibussilla Trangiin ja ko. matkan teki suht jannittavaksi meidan kuski, jonka silmat oli aina valista kiinni...Tais seta olla vahan vasy. Paastiin kuitenkin onnellisesti ja ilmeisesti elossa perille ja vietettiin Trangissa yksi yo. Tormattiin siella sattumalta italialaiseen pariskuntaan, johon tutustuttiin Chumphonissa, jossa odoteltiin katamaraanikyytia Koh Taolle. Aika janna yhteensattuma, kun Trang on ihan eri suunnalla kun Tao eli Thaimaan lansipuolella ja reippaasti etelammassa! Trangissa nahtiin myos norsu tallustelemassa suht erikoisessa ymparistossa eli yhella vilkkaimmista paakaduista. Kyseessa on kuitenkin ihan aito kaupunki, joten norsun bongaaminen siella autojen seassa oli kylla aika yllari!

Meidan ensimmainen suunnitelma oli siis lahtea seuraavana aamuna Koh Ngai-saarelle, joka kuuluu Trangin edustalla olevaan saarirykelmaan. Ongelmana oli vahan se, ettei oltu varmoja, kulkeeko sinne lauttoja tahan aikaan vuodesta, kun ei oo viela kunnon sesonki. Ajateltiin kuitenkin ottaa bussi rannikolle (Trang ei oo ihan rannalla) ja yrittaa paasta jollain lautalla saarelle. Kaytiin kyselemassa asiasta matkatoimistosta ja siella tati yllattaen melkein haukku Koh Ngain ja muut sen laheiset saaret ja ylisti Koh Lipeta ja muutenkin tata National Parkia. Senkin puheen jalkeen oltiin viela menossa Koh Ngaille, vaikka ko. tatista ei ollutkaan mitaan apua saarelle paasemisen suhteen (tai olis ollut, mut aika kovaan hintaan). Seuraavana aamuna kello heratti (liian) aikaisin ja siina vaiheessa kiinnosti tasan ei yhtaan lahtee seikkalemaan omin pain ensin bussiasemalle ja sitten laiturille (vettakin tuli kaatamalla). Paatettiin sitten, etta otetaan suunta etelaan ja mennaan tsekkaamaan, onko se Lipe tadin puheiden arvoinen paikka.

Ja onhan taa! Oltiin ihan monttu auki, kun tultiin veneella rantaan, koska vesi on a) ihana turkoosia ja b) jarkyttavan kirkasta. Nyt taidettiin kohdata Koh Taon voittanut paikka. Hiekka on ihan valkoista (niinkun jo hehkutin) saa on kivan lepposa (vaikka nyt taitaa ripsia). Taalla siis satoi yolla, mut tanaan paastiin piiitkasta aikaa rannalle, kun aurinko paisto :). Saari on tosi pieni ja taalla on monta majottumisvaihtoehtoa, mutta silti taa ei tunnu mitenkaan "taydelta" eli siis saa olla omassa rauhassa ja ei tartte kuunnella kannisten brittien oksentelua (tai minkaan muunkaan kansakunnan). Taalla on aika paljon ruotsalaisia ja yhessa kyltissa lukikin (luultavasti paikallisen kynasta) huonosti suomennettuna, et "Koh Lipe on loppu, kun ruotsalaiset tulivat". Kivaa olla suomalainen :). Tuli oikeen sellanen fiilis, et pitaa kayttaytya oikeen enkelimaisesti, ettei paikalliset saa samanlaista kuvaa meikalaisista. Suomalaisia ei olla muutenkaan bongattu Honkongin ja Bangkokin lentokenttien jalkeen. Tai ollaan varmasti nahty (meijat on aika helppo tunnistaa, hehe), mut kukaan ei oo puhunu sanaakaan suomee.

Yks miinus tassa paikassa on otokat!! Meidan ekassa mokissa jouduin mm. kahdestaan saman hyttysverkon alle torakan kanssa (itse asiassa kolme kertaa) ja huutamisekshan se meni. Lisaks siella taaperti kaikenlaisia matoja vessan lattialla ja iiisoja hamahakkeja. Itse inhoan ko. elioita sydameni pohjasta, mutta yritan silti suhtautua niihin niin, etta ne kuuluu tahan paikkaan. Vaihdettiin kuitenkin mokkia ja taa nykynen tuntuu paremmalta. Tosin siella on liskoja ne ihan oikeesti paskoo joka paikkaan. Niita pokaleita loytyy koko ajan lisaa ja isoimmat haisee hirveelle! Mutta ollaan tosiaan National Parkissa, joten pikkuelukoista valittaminen on ihan turhaa. Kylla niihin tottuu ja Kreikassahan gegot (en osaa kirjottaa) tuo onnee, joten kuvittelen noi meidan pokaleita ulostavat otukset onnea tuottaviksi sisustuselementeiksi. Tai jotain. Nyt loppuu nettiaika!

Sanna, Koh Lipe

Thaimaa

Dodiin, koneella taas. Ollaan vaihdettu paikkaa Bangkokin jalkeen muutamaan otteeseen ja nettimahikset on ollu vahan nihkeita (=koneet HITAITA).

Eli kahden Bangkok-yon jalkeen lahdettiin yojunalla Chumphoniin, josta tarkoitus oli sulavasti vaihtaa bussiin ja siita katamaraaniin ja lainehtia kohti Ko Tao-saarta. Muuten kaikki meni ihan suunnitelmien mukaan, mutta juna oli myohassa ja myohastyttiin lautasta, joten ooteltiin Chumphonissa varmaan 6 tuntia, etta seuraava katamaraani lahtisi liikkeelle. Ja oli kaatosade. Nyt on viela tosiaan sadekausi ja itseasiassa taalla itarannikon tuntumassa taa marraskuu on vissiin sateisin kuukausi vuodessa..Oli vahan sellanen yhyy-fiilis, kun oltiin tosiaan menossa pikkusaarelle, jonka parhaita aktiviteetteja on mm. snkorlaus ja sukeltaminen. Ja kun eras tati viela kertoi, etta ainakin seuraavalle neljalle paivalle oli luvattu kans sadetta. Sadekausi sisaltaa myos tuulia, mika saatiin todeta viimeistaan, kun vihdoin painettiin merta pitkin Ko Tao:lle. Oli nimittain pikkuset allot!! Olin ihan varma, etta paadytaan kaikki kuolleena meren pohjaan, kun se paatti hyppi ja keinu siella jossain aaltojen valissa. Toinen ikava puoli niissa alloissa oli se, etta tuli vahan huono olo. Onneks olin ostanut Los Angelesista pillereita matkapahoinvointiin ja sain kun sainkin pidettya kahvini sisalla. Tilanne ei ollut yhta hyva kaikkien osalta ja osa porukkaa olikin aika heikossa kunnossa, kun vihdoin asututtiin ulos paatista.

Ja Ko Tao:lla ei satanut! Siellahan oli oikein hienot ilmat. Vietettiin kyseisella saarella viikko, josta suurin osa pienessa lahdenpoukamassa keskella ei mitaan (Tanote Bay). Saatiin olla aika rauhassa - seurana oli lahinna venalainen pariskunta, josta miespuolinen kaveri mm. alotti aamun reteesti korkkaamalla valkkaripullon. Kyseinen seta olikin koko ajan kohtuullisessa pohnassa. Tasta itanaapurista huolimatta paikka oli tosi hieno! Saatiin pitaa ranta melkein kokonaan itsellamme ja siella oli hienot snorklausmahdollisuudet. Itsella tuo aktiviteetti jai vahan vahiin, koska ensimmaisena paivana kokeilin Jussin vuokraamaa motskaria ja ajoin pain liikennemerkkia (unohdin kuinka jarrutetaan ja painoin lisaa kaasua. Oli muuten Speed limit-kyltti hehee). Kyynarpaa sai vahan osumaa ja multa kiellettiin uiminen muutamaks paivaks. Sillon oli taas hetkellinen yhyy-fiilis, koska oltiin just seuraavana paivana lahdossa sinne keskelle ei mitaan, mutta loppujen lopuks mulla oli oikein rattoisaa lukee kirjaa puun alla ja kayda valissa juomassa vahan ananasshakea :). Kyllama lopulta kokeilin snorklausta kans, mutta lahinna vedin vetta koko ajan nenaan (maski ei sovi mun paahan!), joten se ei oikein ollut mun juttu just sillon. Mutta ajattelin viela kokeilla! Jussi oli nahnyt kaikenlaisia hassuja kaloja (mm. Finding Nemo-leffan Nemo-kalan!) ja korallia. Lisaksi kivilta sai bongailla mm. rapuja. Tehtiin myos kavelylenkki, joka oli tosi hikinen reissu (eksyttiin muutaman kerran). Tao on pikkunen saari ja sen ympari pystyis kavelemaankin, mut noin kuumassa ja kosteessa ilmassa se ois ainakin mulle vahan liian rankkaa. Siella on vissiin yks kunnon paallystetty tie ja loput tiet on hiekkasia ja osa on mahdottomia ajaa autolla. Ne on nimittain hiekkateita, mutta sateiden takia monttusia ja suht sortuneita. Oltiin kylla auton kyydissa semmmosella tiella, jota pitkin en ois ikina voinu uskoo, etta auto kykenis liikkumaan! Ajeltiin myos motskarilla aika erikoisissa paikoissa (eli Jussi ajo ja ma istuin takana) ja se olikin tosi kateva tapa liikkua siella paikasta toiseen.

Viimesena paivana Taolla kuultiin, etta merelta ois myrsky lahestymassa. Lahtoaamuna oli kuitenkin ihan tyynta, joten paadyttiin vaihtamaan saarta Koh Phanganille (toinen vaihtoehto ois ollu jaada viela Taolle pariks yoks, mutta eri puolelle saarta). Koh Phangan on Taosta seuraava saari ja sinne paasee katevasti lautalla tai katamaraanilla. Ajateltiin ensin matkustaa taksilla saaren pohjoispuolelle (lautta tuli etelapuolelle) ja vaihtaa sielta lautalla saaren lansirannikolle. No, perilla siella pienessa pohjoisosan kalastajakylassa kuultiin, etta sielta lahtee lautta seuraavan kerran liikkeelle joskus tammikuussa, koska merella tulee liikaa (totta). Sielta ei myoskaan paassyt kovin suoraan teita pitkin lansipuolelle, joten paadytiin vuokraamaan taas motskari (talla kertaa jatin ajamisen valiin) ja ajeltiin silla ympari saarta. Ja tukikohtana pidettiin sita kalastajakylaa, jonka nimea en nyt millaan muista (naa nimet on muutenkin ihan mahottomia). Ekana yona sitten se myrsky tuli. Salamat loi niin, etta rantamajan lattia taris (oikeesti) ja vetta tuli ihan kaatamalla. Onneks taa tapahtu lahinna yolla ja aamupaivalla, joten paastiin korottelemaan motskarilla. Nahtiin mm. kolme vesiputousta (pienia, mutta hienoja!) ja norsuja! En ollut aikasemmin nahnyt ronsuja ihka elavina ja aika mohkaleitahan ne on. Kaytiin myos tsekkaamassa kuuluisa (?) Fullmoon Party-ranta, joka tahan aikaan vuodesta oli tosi tuulinen (en tajua, kuinka ne voi siella Fullmoonittaa). Taa saari on isompi kun Tao ja siella oli oikein kunnon tietkin, joten siella oli oikein hyva ajella.

Kahden yon jalkeen paatettiin taas vaihtaa saarta ja talla hetkella naputakin konetta Koh Samuilla. Ajateltiin ensin jattaa taa saari valiin ja menna Phanganilta suoraan mantereelle, mut taa on kivasti tassa reitin varrella, joten miksipa Samui olisi pitanyt jattaa valiin? Nain saadaan kaikki kolme kokoon! Kylla huomaa (mm.kamppien hinnoista), etta taa Samui on naista ehdottomasti turistisoitunein (hieno sana, keskin ite) ja taalla on oikein lentokenttakin. Tosin nyt on low season, joten ei taalla nay niin paljoa sakkia. Ja ton turistijutun huomas muuten heti myos siita, etta taalla nakee myos vanhempia ihmisia, kun noilla kahella ekalla saarella oli lahinna vaan meijan ikasta porukkaa. Ilmeisesti taalla kunnon sesonkiaika alkaa vasta helmikuussa, kun sateet ja tuulet lakkaa. Ollaan (taas) saaren pohjoisosassa Hat Bo Phutissa ja kaikkein vilkkaimmat rannat sijaitsee tuolla itapuolella. Tultiin tanne noin 5 tuntia sitten, joten mitaan mullistavaa ei oo viela tapahtunut. Taalla olis lauantaina Muy Thai-matsi, joka ois aika mielenkiintonen nahda. Lisaks ajateltiin jalleen vuokrata motskari ja ajella ympari saarta. Vuokraaminen on muuten halpaa - pyoran saa alle neljalla eurolla vuorokaudeks!

Sanna, Koh Samui

Los Angeles

Oltiin siis jenkkilan enkelten kaupungissa yhteensa kuus paivaa (saatiin vahan ekstraa, kun seuraava lento peruuntu..) ja aika meni tosi nopeesti! Yleisesti se kaupunki oli Peruun verrattuna niiin helppo. Oli ihanaa tajuta kielta! Ja kaikki oli muutenkin siella niin hienoo ja puhdasta ja ruokaakin uskalsi syoda ilman kasien desinfioimista. Eika siella tarttenu miettia, etta ollaanko nyt niilla pahoilla kulmilla vai ei, koska kaikki kulmat oli siella hyvia eli toisinsanoen siella oli tosi turvallista. Ja liikkuminen oli metron ja bussien takia ihan lastenleikkia. Eli aika lepposaa aikaa vietettiin, ainoana miinuksena oli suht kovat hinnat (siis verrattuna Peruun).

Kohokohtina taytyy mainita NHL-peli Los Angeles Kings vs. Anaheim Ducks, NBA-peli Los Angeles Lakers vs. Los Angeles Clippers ja tietty ne vaalit (Obama!). Latkapeli oli aluks ehka vahan laimee...Ehka vaalipaiva verotti katsojia, koska halli oli ehka vahan reilu puolillaan. Mut kylla se siita lahti kayntiin, kun Kingsit sai vahan pelista kiinni. Ducksit nimittain hallitsi alussa ja lopulta veikin koko pelin (lisajalla tosin, Selanne syotti!). Muuten se peli oli kunnon showta. Valiajoilla oli vaikka mita hassakkaa (mm. n.8-vuotiaiden 5min peli!) ja pelaajien tulo jaalle alussa oli aika savayttava valoineen ja hehkutuksineen. Korispelissa oli sitten tupa taynna eli porukkaa riitti. Sama show jatku siella ja pelin alkuhassakka oli ehka viela massiivisempi kuin latkapelissa. Aika yhdysvaltalaista. Ja aika jenkkimaisia oli myos ne fanit! Jos espanjalaiset oli kilttia urheilukansaa, niin naa jenkit kylla osas nayttaa sen sikapuolen. Kaljaa kulu ja mm. lasten oma maskotti Baley (NHL) kannusti yleisoo huutamaan "Anaheim sucks!!!!". Jaa mika reilu urheiluhenki? Mutta hienoja kokemuksia oli kumpainenkin, korispeli ehka kivempi :). Ja korispelissa oli Jackit Nicholson ja Black (varmasti kirjotin vaarin) seka mm. Drew Barrymore!! Edellisessa pelissa oli ollu kuulemma itse kuvernoori Arnold ja kun hanta oltiin naytetty skreenilla, kaikki oli vaan buuannu...Arska ei vissiin oo ihan kaikkien suosiossa.

Pelien lisaks kierreltiin siis ympari kaupunkia, joka on ihan jarkyttavan kokonen! Ranta oli hieno paikka (Jussi siella lahinna kavi, ma kopottelin sillon vaatekaupoissa) ja ne rikkaat kaupunginosat oli kylla kans nakemisen arvoisia. Ja se yliopisto oli hieno kans. Kampuksen lapi kestaa kavella 30min ja siella menikin kampuksen sisaisia busseja eli aika iso paikka oli kyseessa. Hollywoodissa nahtiin kahen leffan ensi-illat (ei voi muistaa nimia, kyseessa ei siis ollut superstaroja) ja yks korumainoksen kuvaus. Ja ekana paivana yhessa musiikkiliikkeesa oli jotkut kuvaukset kans. Eli aika erilaista verrattuna tavispaivaan Jyvaskylassa :).

Keskiviikko oli sitten meijan viimenen paiva ja lennon PITI lahtee Hong Kongiin 24:20 ke-to valisena yona. Ei se sit lahteny, vaikka kokotettiin koneessa 2,5h odottelemassa kapteenin paatosta ilmaan noususta. Paatos oli vihdoin ja viimein kielteinen ja siina kolmen kieppeilla aamusta noustiin kaikki pois ja jonotettiin toiset reilu pari tuntia hotellilippuja...Oli aika hemmetin tylsaa ja vasytti kovasti. Kone oli ihan superiso, joten meita matkustajia oli aika monta, mutta henkilokuntaa aika vahan. Ei kovin kiva yhtalo ja porukalla menikin vahan hermot. Meilla ei nyt niin ollu kiire, mutta osa oli liikemiehia ja osa matkusti pienten lasten kanssa, niin voin vaan kuvitella, kuinka inhottava tommonen tilanne oli niille. Lopulta sit paastiin hotelliin nukkumaan pari tuntia, minka jalkeen palattiin kentalle jonottamaan jalleen pari tuntia uusia lippuja. Talla kertaa porukka veti oikeesti herneet neniin, kun meita economy-matkustajia palveli 0-1 ihmista ja ykkos- ja bisnessluokkaa 3. Jono ei siis edennyt kovin sukkelaan ja siella alko kiertamaan valitusadressikin. Lopulta paastiin ilmaan, tosin myohassa. Hong Kongiin tultiin puolen yon aikaan (oli jo lauantai) ja saatiin jatkolento seuraavalle aamulle. Nukuttiin taas muutama tunti hotellissa (hieno!) ja aamulla lennettiin tanne Bangkokiin. On hieman sekava olo, kun aikaero Los Angelesiin on jotain 16h ja jossain valissa ylitettiin paivamaararaja (vai mika se nyt on) ja lauantai vahan niinkun meni vaan tosta noin ohi tajunnan. Meidan piti peruuttaa hostellivarauskin, koska ei tiedetty yhtaan, millon saavutaan tanne. Mutta nyt ollaan siis onnellisesti taalla Hostelli Maman tietokonetilassa, Madventureksen poikien inhoamalla Khao San-tiella (tai joku vastaava). Bangkokia on kuvaattu tosi sekavaks ja hektiseks paikas, mutta tan paivan perusteella antaisin sen tittelin Liman keskustalle. Onhan taalla tosin hulinaa, mut kadut ja autot on paljon paremmassa kunnossa kuin siella Perussa. Tai siis ainakin siella, missa tanaan kaveltiin.

Aateltiin olla tassa pari paivaa ja hypata sit vaikka junaan ja matkata tonne etelaan. Ostin Los Angelesista pillereita matkapahoinvointiin, joten bussikin ois varmaan ihan jees. Tanaan muuten nahtiin Hong Kongin kentalla reissun ekat muut suomalaiset. Oli aika outoo kuulla suomee ja mun mielesta se oli ehka vahan inhottavaakin. Jotenkin sita tuntuu olevan enemman lomalla, kun ei kuule omaa aidinkieltaan, mutta siihenkin varmasti tottuu :).

Sanna, Bangkok

Westwood

Moi, terveisia yliopistolta. Tuli ikava koulua, niin piti piipahtaa paikallisessa opinahjossa. Taalla on ilmanen netti, wohoo! Ja hullun iso bookstore, wohoo! Ei muuta.

Los Angeles

Dodiin, paastiin siis tanne pohjoiseen amerikkaan suht kivuttomasti. Tosin oli meijan lennossa varmaan joku vikana, kun check-innissa tuli vietettya ennatyspitka aika. Ja itse lento oli sitten parisen tuntia myohassa ja odottelu Liman kentalla aamuyosta oli hitusen tylsaa. Lento meni aika nopeesti ja siirtyminen USA:n rajojen sisapuolelle sujui suht kivuttomasti - multa seta lahinna kyseli, etta miksi majotutaan hostellissa eika hotellissa..kummaa.

Taalla Los Angelesissa majotutaan siis Hollywoodissa ja meidan hostelli on parin minsan paassa mm. Kodak-centerista, jossa jaetaan Oscarit ja Chinese Teather on kanssa tossa kulman takana. Eka paiva meni sitten ihmetellessa naita vilkkuvaloja ja jenkkilan meininkia ja ero Peruun on kylla ihan jarjeton. Jotenkin olin ihan sekasin (koneessa on hankala nukkua) ja vasyny sillon lauantaina, etta menin ihan lukkoon, kun kaveltiin hostellilta tohon tielle, jossa em. rakennukset sijaitsee. Tuntu ihan epatodelliselta siirtya sielta vuorilta tanne superstaramekkaan (ei olla tosin nahty viela ketaan, nyyh!). Paluu todellisuuteen tuli sitten viimeistaan, kun kaytiin ekan kerran syomassa...hintataso on nimittain pikkusen erilainen kuin Etela-Amerikassa! Voi apua.

Ollaan nyt kierrelty tassa tata meidan lahiymparistoo eli Hollywoodia seka Los Angelesin keskustaa. Ostettiin viikkopassit metroon+busseihin eli voidaan kayttaa niita rajattomasti, mika on tosi hyva, koska taalla on kaikki kaukana. Ja paastaan silla sit lentokentalle kans. Tanaan kaytiin mm. Beverly Hillssissa, joka ei ollu meikalaisen paikka olleskaan. Jotenki sita vaan halus paeta paikalta mahdollisimman nopeesti, kun joka puolella oli vaan superkalliita kauppoja (hehe, en osaa ees kirjottaa niita merkkeja :D) ja paikalliset selkeesti katto pitkaan meijan vaatetusta. Kyllahan sita vahan (eika vaan vahan) tuntee ittensa rahjaantyneeks, kun taapertaa taalla mm. niilla yksilla farkuilla, jotka mulla on mukana. Enka ees muista, millon oon ne pessy viimeks...kauheeta. Mut aattelin tassa joku paiva loyhentaa rahapussin nyoreja ja kayda esim. American Eaglessa (Kanadasta tuttu) hakemassa jotain fiksua paalle. Mutta joo, kaytiin myos siis Santa Monicassa ja se oli tosin kivan nakonen paikka (erityisesti ranta). Ja oli siella Beverly Hillsinkin lahella hienoo, ahisti vaan ne trendileidit. Kaytiin muuten tanaan kirppiksella ja ostettiin kummatkin paidat! Oli muuten tosi hieno kirppis, tosin osa vaatteista oli kaaallliitaaaa (yllari). Mutta yleisesti taa kaupunki on tosi siisti ja hyvin hoidettu (varsinkin se 90210 Beverly Hills). Taalla asuu ainakin 40% meksikolaissyntysia ihmisia, joten Los Angelesin keskustassa sai kuulla jossain vaiheessa pelkkaa espanjaa ja muutenkin siella oli tosi paljon latinoja.

Huomenna on taalla sit pressanvaalit ja me mennaan kattoon latkaa! Nyt lopettelen talta eraa, koska taa hostellin netti maksaa (Perussa ei todellakaan maksanu).

Sanna, Hollywooooood